Silmät turpeiksi jo heti bussissa, on se rakkaan hyvästely vaan oikeesti rankkaa.
Muutamat tunnit yöbussissa Helsinki-Vantaalle, sieltä Müncheniin kans muutama tunti pilkkimistä. Lufthansa tarjosi pientä aamupalaa, marsipaanitäytteisen croisantin namnam ja juomaa.
Kilttinä tyttönä otin vain colaa. Pitkin matkaa silmät kuivuu vaa entistä enemmän ja enemmän.
Aamun itkuisuus ja depistely tekevät kovasti paluutaan.
Ollaan valvottu yli vuorokausi jo, ja vielä ois matkaa taitettavana.
Münchenistä Lyoniin, siellä matkalaukkujen metsästys.
Miu laukku oli käännetty ympäri sytkärin takia.
Ja Lyonissa lippumaatti vei rahat muttei antanut lippua. Tuplamaksut ja matka jatkuu.
Lyonin rauttiksella alkoi jo ahdistaa. Miehiä pukkaa joka suunnasta papattaen jotain epämääräistä. Pakoiltiin miehiä pitkin rauttista ja saimme infotiskiltä vastahakoisesti enkkua puhuvalta virkailijalta liput, joka menisi suoraan määränpäähän.
Buranaa ja panadolia uponnu ku karkkia tähän päänsärkyyn, mut nyt kun selvitään täältä slummiasemalta le puyihin, saahan hengähtää. Ruokakauppa, majoittuminen ja unta palloon.
Tulevalla viikolla siis tarkoitus käydä IFP 43 koulussa vähän parturi-kampaajien koulua vilkaisemassa ja loppuviikosta sitten työharjoitteluun Coiffure Laureen, paikalliseen kampaamoon.
Alkaa ihmiskeho ja mieli olla niin rikki et itkua tekisi mieli vääntää. Mut onneks pakattiin suomalaista sisua mukaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti